Hello, Sabaidee!
Laosin nettiyhteydet ovat sen verran surkeat, että päivitysten kirjoittaminen on jäänyt viime päivinä väliin. Luang Prabangissa vietettiin viimeinen päivä temppeleiden sijaan toisella vesiputouksella. Tai no käytiin me yhdessä temppelissäkin. Niiden kanssa kuitenkin on vähän niin, että kun on nähnyt yhden, on nähnyt ne kaikki (ainakin melkein). Vesiputouksiinhan tämä ei tietenkään päde.
Viime tiistaina sitten siirryttiin bussilla Vang Viengiin, joka on Laosin pahamainen turistigetto. Bussimatka oli melkoisen kamala. Kaikki alkoi mennä pieleen jo asemalla, kun huomattiin, että meidän "Vip" bussin jalkatila oli sitä luokkaa, että Olli ei olisi mahtunut penkille istumaan. Paikka oli koko bussin ahtain ja jopa allekirjoittaneelle tuotti vaikeuksia ahtautua siihen. Ola meni sitten valittamaan tästä ja pienen väännön jälkeen saatiin paikat toiseen bussiin, joka oli menossa samaan paikkaan. Matkaa oli noin 260 kilometriä ja sen piti kestää 6-7 tuntia. Totuus oli kuitenkin lähempänä yhdeksää. Bussi mateli paria kymppiä kiemuraisilla teillä väistellen lehmiä, ihmisiä ja koiria. Lisäksi meidän vieressä istui joku paikallinen likka, joka laattasi tasaisin väliajoin. Nice! Päästiin kuin päästiinkin viimein perille ja perillä kuultiin Juhalta ja Hennalta, että meidän hylkäämillä paikoilla istui kaksi aikuista paikallista sylissään kaksi lasta. Woooot?
Seuraavana aamuna sitten herättiin getosta ja ruvettiin suunnittelemaan reissun aktiviteetteja. Vang Viengin suosituin aktiviteetti on tubing, eli tuubaaminen, eli raktorinrenkaalla joessa hirveessä tuubassa kelluminen. Mekin kokeiltiin tätä. Ei tosin hirveessä tuubassa. Noo vitsi vitsi (mutta mikä osa). Meno on rauhoittunut huimasti vuoden 2012 jälkeen, jolloin tuubailun tuoksinassa kuoli 27 turistia. Homma siis meni niin, että turistit lilluivat renkaissa pitkin jokea ja pysähtyivät lukuisiin rantakuppiloihin ottamaan vähän Beer Lao:a ja Lao Lao:a, jonka seurauksena umpihumalaiset ääliöt sitten hukkuivat tai löivät päänsä kiveen tai hyppäsivät pää edellä kivikkoon. Näiden epäonnisten sattumusten seurauksena Laosin hallitus sulki suurimman osan joenvarsikuppiloista. Tämä rauhoitti menoa huimasti. Meidän parin päivän kokemuksen perusteella tuubaaminen on hauskaa ja rentoa ja siihen kuuluu ehdottomasti Beer Lao (mutta kohtuudessa tietysti)!
Tuubailun lisäksi käytiin 9 euron hintaisella päiväretkellä, johon kuului luolassa tuubaamista, kajakointia, kaljan juontia ja chillailua. Retki starttasi 9 aikaan aamulla, kun meitä tultiin hakemaan tuk tukilla meidän guest houselta. Sen jälkeen otettiin lisää väkeä kyytiin ja ajettiin johonkin 20 kilsan päähän vesiluolalle, jossa meni köysi pilkkopimeässä. Kaikille jaettiin otsalamput ja renkaat. Siinä sitten renkaissa lilluen vedettiin itseämme köyttä pitkin syvälle luolaan. Jännää! Tämän jälkeen oli vuorossa lounas (joka kuului hintaan!). Lounaan jälkeen ajettiin vajaa 10 kilometriä takaisin päin ja hypättiin kajakkeihin. Kajakoitiin ehkä sellainen tunti, kunnes pysähdyttiin kaljalle yllä näkyvään rantakuppilaan. Kuppilan meno kiihtyi iltapäivän vieriessä ja kaljaa kului tasaiseen tahtiin. Puoli neljän jälkeen lähdettiin kevyessä laitamyötäisessä kajakoimaan takaisin kaupunkiin, jossa oltiin puoli viiden hujakoilla. Mahti päivä!
Asuttiin muuten Vang Viengissä koko reissun halvimmassa guest housessa. Ensimmäinen yö varattiin booking.com:in kautta ja se maksoi 6 euroa per huone. Huoneessa oli oma kylpyhuone, lämmin suihku ja kattotuuletin. Seuraavat yöt varattiin suoraan paikan päältä hintaan 5 euroa/yö. Ei paha!
Tänään siirryttiin Vang Viengistä Laosin pääkaupunkiin, Vientianeen, jossa vietetään pari päivää. Sunnuntaina lennetään Bangkokiin, josta jatketaan junalla Krabin suuntaan. Bussimatka kesti tänään noin 3.5 tuntia ja matkaa oli 160 kilometriä. Huomattavasti joutuisampaa kyytiä siis kuin viimeksi. Tosin valittiinkin nyt minibussi ihan vain reissun nopeutta ajatellen.
Palaillaan!
Reissunaiset ja -miehet
Laosin nettiyhteydet ovat sen verran surkeat, että päivitysten kirjoittaminen on jäänyt viime päivinä väliin. Luang Prabangissa vietettiin viimeinen päivä temppeleiden sijaan toisella vesiputouksella. Tai no käytiin me yhdessä temppelissäkin. Niiden kanssa kuitenkin on vähän niin, että kun on nähnyt yhden, on nähnyt ne kaikki (ainakin melkein). Vesiputouksiinhan tämä ei tietenkään päde.
 |
| Enemmän näitä |
 |
| ja vähemmän näitä |
Viime tiistaina sitten siirryttiin bussilla Vang Viengiin, joka on Laosin pahamainen turistigetto. Bussimatka oli melkoisen kamala. Kaikki alkoi mennä pieleen jo asemalla, kun huomattiin, että meidän "Vip" bussin jalkatila oli sitä luokkaa, että Olli ei olisi mahtunut penkille istumaan. Paikka oli koko bussin ahtain ja jopa allekirjoittaneelle tuotti vaikeuksia ahtautua siihen. Ola meni sitten valittamaan tästä ja pienen väännön jälkeen saatiin paikat toiseen bussiin, joka oli menossa samaan paikkaan. Matkaa oli noin 260 kilometriä ja sen piti kestää 6-7 tuntia. Totuus oli kuitenkin lähempänä yhdeksää. Bussi mateli paria kymppiä kiemuraisilla teillä väistellen lehmiä, ihmisiä ja koiria. Lisäksi meidän vieressä istui joku paikallinen likka, joka laattasi tasaisin väliajoin. Nice! Päästiin kuin päästiinkin viimein perille ja perillä kuultiin Juhalta ja Hennalta, että meidän hylkäämillä paikoilla istui kaksi aikuista paikallista sylissään kaksi lasta. Woooot?
Seuraavana aamuna sitten herättiin getosta ja ruvettiin suunnittelemaan reissun aktiviteetteja. Vang Viengin suosituin aktiviteetti on tubing, eli tuubaaminen, eli raktorinrenkaalla joessa hirveessä tuubassa kelluminen. Mekin kokeiltiin tätä. Ei tosin hirveessä tuubassa. Noo vitsi vitsi (mutta mikä osa). Meno on rauhoittunut huimasti vuoden 2012 jälkeen, jolloin tuubailun tuoksinassa kuoli 27 turistia. Homma siis meni niin, että turistit lilluivat renkaissa pitkin jokea ja pysähtyivät lukuisiin rantakuppiloihin ottamaan vähän Beer Lao:a ja Lao Lao:a, jonka seurauksena umpihumalaiset ääliöt sitten hukkuivat tai löivät päänsä kiveen tai hyppäsivät pää edellä kivikkoon. Näiden epäonnisten sattumusten seurauksena Laosin hallitus sulki suurimman osan joenvarsikuppiloista. Tämä rauhoitti menoa huimasti. Meidän parin päivän kokemuksen perusteella tuubaaminen on hauskaa ja rentoa ja siihen kuuluu ehdottomasti Beer Lao (mutta kohtuudessa tietysti)!
 |
| Ryhmä rämä lähtee tuubaamaan |
 |
| Tubing in Vang Vieng |
 |
| Löyty sieltä muutama auki ollu kuppilakin |
Tuubailun lisäksi käytiin 9 euron hintaisella päiväretkellä, johon kuului luolassa tuubaamista, kajakointia, kaljan juontia ja chillailua. Retki starttasi 9 aikaan aamulla, kun meitä tultiin hakemaan tuk tukilla meidän guest houselta. Sen jälkeen otettiin lisää väkeä kyytiin ja ajettiin johonkin 20 kilsan päähän vesiluolalle, jossa meni köysi pilkkopimeässä. Kaikille jaettiin otsalamput ja renkaat. Siinä sitten renkaissa lilluen vedettiin itseämme köyttä pitkin syvälle luolaan. Jännää! Tämän jälkeen oli vuorossa lounas (joka kuului hintaan!). Lounaan jälkeen ajettiin vajaa 10 kilometriä takaisin päin ja hypättiin kajakkeihin. Kajakoitiin ehkä sellainen tunti, kunnes pysähdyttiin kaljalle yllä näkyvään rantakuppilaan. Kuppilan meno kiihtyi iltapäivän vieriessä ja kaljaa kului tasaiseen tahtiin. Puoli neljän jälkeen lähdettiin kevyessä laitamyötäisessä kajakoimaan takaisin kaupunkiin, jossa oltiin puoli viiden hujakoilla. Mahti päivä!
 |
| Kajakoimassa |
 |
| Beer Lao break |
 |
| Kaljasta sai aina tälläisen rannekorun. Kuinkahan monta meni... |
Asuttiin muuten Vang Viengissä koko reissun halvimmassa guest housessa. Ensimmäinen yö varattiin booking.com:in kautta ja se maksoi 6 euroa per huone. Huoneessa oli oma kylpyhuone, lämmin suihku ja kattotuuletin. Seuraavat yöt varattiin suoraan paikan päältä hintaan 5 euroa/yö. Ei paha!
Tänään siirryttiin Vang Viengistä Laosin pääkaupunkiin, Vientianeen, jossa vietetään pari päivää. Sunnuntaina lennetään Bangkokiin, josta jatketaan junalla Krabin suuntaan. Bussimatka kesti tänään noin 3.5 tuntia ja matkaa oli 160 kilometriä. Huomattavasti joutuisampaa kyytiä siis kuin viimeksi. Tosin valittiinkin nyt minibussi ihan vain reissun nopeutta ajatellen.
Palaillaan!
Reissunaiset ja -miehet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida myös anonyyminä!